Urhei­li­jal­le

Tietoa urheilijan häiriintyneestä syömisestä


Kir­joit­ta­jat: 
Maria Heik­ki­lä, elin­tar­vi­ke­tie­tei­den toh­to­ri
Pia Char­pen­tier, Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja


Täs­tä osios­ta löy­dät tie­toa seu­raa­vis­ta aiheis­ta:

Mitä häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen on?
Mik­si häi­riin­ty­nees­tä syö­mi­ses­tä on hait­taa urhei­li­jal­le?
Miten häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen ilme­nee?
Mis­tä saa apua?


Urhei­li­jan syö­mi­sen haas­teet

Urhei­lu on ensi­si­jai­ses­ti hyvä ja posi­tii­vi­nen asia, mut­ta on hyvä tun­nis­taa sii­hen liit­ty­vät mah­dol­li­set ris­kit.

Urhei­li­ja, olet­ko kuul­lut puhut­ta­van häi­riin­ty­nees­tä syö­mi­ses­tä tai syö­mis­häi­riöis­tä?

Tun­net­ko ehkä jon­kun, jol­la on haas­tei­ta esi­mer­kik­si syö­mi­sen tai kehon­ku­van­sa kans­sa?

Tie­dät­kö, että jo lie­vä­kin syö­mi­sen häi­riin­ty­mi­nen voi hei­ken­tää suo­ri­tus­ky­kyä, kehit­ty­mis­tä ja palau­tu­mis­ta?

Tie­dät­kö, että monen urhei­li­jan syö­mis­häi­riö­kier­re on saa­nut alkun­sa yri­tyk­ses­tä pudot­taa pai­noa pari kiloa?

Urhei­luun liit­tyy lukui­sia ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia edis­tä­viä omi­nai­suuk­sia. Urhei­lu­har­ras­tuk­sen kaut­ta saa­daan sosi­aa­li­sia kon­tak­te­ja, jot­ka voi­vat kes­tää läpi elä­män. Urhei­lu opet­taa tär­kei­tä tai­to­ja esi­mer­kik­si ajan­käyt­töön, ravin­toon ja mui­hin ter­veel­li­siin elin­ta­poi­hin liit­tyen. Fyy­si­nen aktii­vi­suus jo itses­sään edis­tää ter­veyt­tä, min­kä vuok­si sään­nöl­li­sen lii­kun­nan tär­keyt­tä ei voi olla koros­ta­mat­ta lii­kaa. Tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että lap­suus- ja nuo­ruusa­jan kil­paur­hei­lul­la on lukui­sia posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia myös myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä.

Lii­kun­taan ja urhei­luun, kuten mihin tahan­sa har­ras­tuk­seen kuu­luu ilo­ja ja pet­ty­myk­siä. Har­ras­tuk­sen paris­sa koe­tut onnis­tu­mi­set sekä raken­ta­vas­ti käsi­tel­lyt pet­ty­myk­set tuke­vat itse­tun­non kehit­ty­mis­tä ja ter­veen urhei­li­jai­den­ti­tee­tin raken­tu­mis­ta. Heik­ko itse­tun­to ja vää­ris­ty­nyt urhei­li­jai­den­ti­teet­ti ovat omi­aan altis­ta­maan urhei­li­jaa esi­mer­kik­si häi­riin­ty­neel­le syö­mis­käyt­täy­ty­mi­sel­le.

Häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen on yksi mah­dol­li­nen run­saa­seen lii­kun­taan ja kil­paur­hei­luun liit­ty­vä ris­ki­te­ki­jä. Lii­kun­nan lukui­sat ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia edis­tä­vät omi­nai­suu­det voi­vat suo­ja­ta urhei­li­jaa myös häi­riin­ty­neel­tä syö­mis­käyt­täy­ty­mi­sel­tä. Val­tao­sal­le ihmi­sis­tä urhei­lu­har­ras­tus onkin ensi­si­jai­ses­ti posi­tii­vi­nen asia, ja sel­lai­se­na se tuli­si näh­dä­kin sen mah­dol­li­sis­ta ris­keis­tä huo­li­mat­ta. Ris­kit on kui­ten­kin tär­keä osa­ta havai­ta, jot­ta nii­hin voi rea­goi­da oikein.


Mitä häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen on?

Mitä häi­riin­ty­nyt syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen ja syö­mis­häi­riöt tar­koit­ta­vat?

Syö­mis­häi­riöt ovat mie­len­ter­vey­den häi­riöi­tä, joi­hin liit­tyy poik­kea­vaa syö­mis­käyt­täy­ty­mis­tä, sekä psyyk­ki­sen, fyy­si­sen tai sosi­aa­li­sen toi­min­ta­ky­vyn häi­riin­ty­mis­tä. Syö­mis­häi­riöt ovat ylei­siä mie­len­ter­vey­den häi­riöi­tä nuo­ril­la ja nuo­ril­la aikui­sil­la nai­sil­la, mut­ta nii­tä esiin­tyy kui­ten­kin kai­kis­sa suku­puo­li- ja ikä­ryh­mis­sä. Syö­mis­häi­riöi­hin voi liit­tyä vuo­sien mit­tais­ta kär­si­mys­tä, joka vai­kut­taa väis­tä­mät­tä oireis­ta kär­si­vän, sekä hänen läheis­ten­sä elä­män­laa­tuun. Pahim­mil­laan syö­mis­häi­riöt voi­vat joh­taa jopa kuo­le­maan.

Syö­mis­häi­riö­oi­rei­lun taus­tal­la voi olla psyyk­kis­tä pahoin­voin­tia, joka ilme­nee häi­riin­ty­nee­nä syö­mis­käyt­täy­ty­mi­se­nä. Osa voi oirei­lul­la jopa aiheut­taa itsel­leen tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti fyy­sis­tä pahaa oloa, kun psyyk­ki­sen pahan olon käsit­te­le­mi­sek­si ei ole riit­tä­viä kei­no­ja. ”Tut­tua ja tur­val­lis­ta” fyy­sis­tä pahaa oloa on pal­jon hel­pom­pi kes­tää kuin psyyk­kis­tä pahoin­voin­tia. Syö­mis­häi­riö on siis kau­ka­na vain lai­huu­den tai tie­tyn­lai­sen ulko­näön tavoit­te­lus­ta, vaik­ka se ulos­päin sel­lai­sel­ta saat­taa näyt­tää­kin.

Syö­mis­häi­riöi­tä esiin­tyy kai­kis­sa suku­puo­li- ja ikä­ryh­mis­sä.

Syö­mis­häi­riöi­tä edel­tää syö­mis­häi­riö­oi­rei­lu, jos­sa esiin­tyy syö­mis­häi­riöi­hin viit­taa­via piir­tei­tä. Jo tämä oirei­lu voi hei­ken­tää urhei­li­jan ter­veyt­tä ja suo­ri­tus­ky­kyä. Mitä nopeam­min oirei­luun puu­tu­taan, sitä parem­pi on urhei­li­jan toi­pu­mi­sen­nus­te. Tämän vuok­si jo lie­vään syö­mis­häi­riö­oi­rei­luun on tär­ke­ää puut­tua, jot­tei var­si­nai­seen syö­mis­häi­ri­öön edes sai­ras­tut­tai­si. 


Mik­si häi­riin­ty­nees­tä syö­mi­ses­tä tai syö­mis­häi­riöis­tä on hait­taa urhei­li­jal­le?

Syö­mis­häi­riöt alka­vat urhei­li­joil­la taval­li­ses­ti pyr­ki­myk­ses­tä syö­dä ter­veel­li­ses­ti tai laih­dut­taa, jot­ta urhei­lusuo­ri­tuk­set para­ni­si­vat. Usein alku­vai­hees­sa näin tapah­tuu­kin. Häi­riin­ty­neen syö­mi­sen jat­kut­tua jon­kin aikaa, suo­ri­tus­ky­ky alkaa kui­ten­kin väis­tä­mät­tä hei­ken­tyä.

Syö­mis­häi­riöt aiheut­ta­vat kehol­le monen­lai­sia vau­rioi­ta, jois­ta osa näkyy pian sai­ras­tu­mi­sen alet­tua ja osa tulee esiin vas­ta sai­rau­den jat­kut­tua pidem­pään. Suu­rin osa kehon vau­riois­ta onnek­si kor­jaan­tuu syö­mis­häi­riön paran­nut­tua. Häi­riin­ty­nyt syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen on aina ris­ki­te­ki­jä var­si­nai­sen syö­mis­häi­riön kehit­ty­mi­seen. Sik­si jo vähäi­seen­kin syö­mis­häi­riö­oi­rei­luun tulee rea­goi­da nopeas­ti. Syö­mis­häi­riö­oi­rei­lu itses­sään voi myös olla ter­vey­del­le hyvin hai­tal­lis­ta.

Häi­riin­ty­nyt syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen joh­taa usein ravin­toai­ne- ja ener­gia­puu­tok­siin, jot­ka voi­vat nopeas­ti vai­kut­taa urhei­li­jan ter­vey­teen, suo­ri­tus­ky­kyyn ja palau­tu­mi­seen. Lii­an vähäi­nen syö­mi­nen aiheut­taa urhei­li­jal­le ener­gia­va­jeen, jol­la on lukui­sia vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen. Ener­gia­va­je vai­kut­taa molem­mil­la suku­puo­lil­la esi­mer­kik­si hor­mo­ni­toi­min­taan, lui­den ter­vey­teen, aineen­vaih­dun­taan, immu­no­lo­gi­seen jär­jes­tel­mään, kas­vuun ja kehi­tyk­seen, ruo­an­su­la­tus­ka­na­van toi­min­taan sekä psyyk­ki­seen ter­vey­teen. 

Ener­gia­va­jeen seu­rauk­se­na kuu­kau­ti­set jää­vät nai­sur­hei­li­jal­ta taval­li­ses­ti pois. Tämä hei­ken­tää luus­ton kun­toa, mikä altis­taa urhei­li­jan esi­mer­kik­si rasi­tus­mur­tu­mil­le ja myö­hem­min elä­män aika­na osteo­po­roo­sil­le. Jos ener­gia­va­jees­ta kär­sii nuo­re­na, eli sil­loin, kun luus­ton kehit­ty­mi­nen on voi­mak­kain­ta, on tämä eri­tyi­sen hai­tal­lis­ta luus­ton ter­vey­den kan­nal­ta. 

Urhei­lusuo­ri­tus­ta ener­gia­va­je hei­ken­tää lukui­sil­la tavoil­la. Esi­mer­kik­si kes­tä­vyys­ky­ky ja lihas­voi­ma heik­ke­ne­vät, samoin kuin koor­di­naa­tio ja kes­kit­ty­mis­ky­ky, jol­loin louk­kaan­tu­mis­ris­ki kas­vaa. Urhei­li­ja myös ärtyy ja masen­tuu her­kem­min, ja hänen har­joi­tus­vas­teen­sa on hei­ken­ty­nyt.


Miten häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen ilme­nee?

Seu­raa­vat oireet voi­vat vii­ta­ta häi­riin­ty­nee­seen syö­mi­seen. Osa niis­tä on sel­lai­sia, että ne liit­ty­vät muu­hun­kin kuin syö­mi­sen häi­riin­ty­mi­seen. Lis­tan tar­koi­tuk­se­na ei siis ole huo­les­tut­taa sinua, jos joi­ta­kin tut­tu­ja oirei­ta siel­tä löy­dät (esi­mer­kik­si pale­lu ja mata­la veren­pai­ne eivät yksi­nään vie­lä anna syy­tä epäil­lä häi­riin­ty­nyt­tä syö­mis­tä). Mitä useam­pi oire kui­ten­kin koh­dal­la­si tutul­ta kuu­los­taa, sitä suu­rem­mal­la syyl­lä kan­nat­taa pysäh­tyä miet­ti­mään, mis­tä ne voi­vat joh­tua.

Lis­tas­sa esi­te­tyt tyy­pil­li­set häi­riin­ty­neen syö­mi­sen varoi­tus­mer­kit on poi­mit­tu syö­mis­häi­riöi­den Käy­pä hoi­to ‑suo­si­tuk­sis­ta. Nämä varoi­tus­mer­kit päte­vät lii­kun­ta­mää­ris­tä riip­pu­mat­ta kaik­kiin ihmi­siin. Urhei­li­joil­la varoi­tus­mer­keis­tä koros­tu­vat usein esi­mer­kik­si har­joi­tus­oh­jel­man ja ruo­ka­va­lion pakon­omai­nen nou­dat­ta­mi­nen, suh­tee­ton ahdis­tu­mi­nen suo­ri­tus­ten epä­on­nis­tu­mi­ses­ta, sekä vää­ris­ty­nyt kehon­ku­va ja tyy­ty­mät­tö­myys kehoon.

  • jat­ku­va kes­kit­ty­mi­nen ruo­kaan, lii­kun­taan ja laih­dut­ta­mi­seen
  • nopea pai­non­pu­do­tus
  • laih­tu­mi­nen, jos­ta hen­ki­lö itse ei ole huo­lis­saan
  • vaa­ti­mus saa­da muun per­heen ruo­ka­va­lios­ta poik­kea­vaa ruo­kaa
  • yli­ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio tai tiet­ty­jen ruo­ka­ryh­mien (esim. hii­li­hy­draa­tit) vält­te­ly
  • lii­al­li­nen tai pakon­omai­nen lii­kun­ta tai stres­saan­tu­mi­nen, jos ei pää­se liik­ku­maan
  • vää­ris­ty­nyt kehon­ku­va
  • tiheä pun­nit­se­mi­nen
  • tois­tu­vat wc-käyn­nit ruo­kai­lun jäl­keen
  • umme­tus, vat­sa­ki­vut
  • kuu­kau­tis­häi­riöt (esim. kuu­kau­tis­ten alka­mi­sen vii­väs­ty­mi­nen, epä­sään­nöl­li­nen kier­to)
  • vii­väs­ty­nyt puber­teet­ti
  • mata­la veren­pai­ne, tiheä syke
  • nes­te­ta­sa­pai­non häi­riöt
  • hei­ko­tus, hui­maus, pyör­ry­tys
  • sydä­men­ty­ky­tys, ryt­mi­häi­riöt
  • mus­tel­ma­herk­kyys
  • kyl­mä­nar­kuus, pale­lu
  • kyl­mät raa­jat, siner­rys
  • kui­va ja kal­pea iho, untu­vai­nen lanu­go­kar­voi­tus kas­vois­sa ja muu­al­la kehos­sa
  • ham­pai­den kiil­le­vau­riot, väki­sin oksen­ta­mi­sen mer­kit esim. kita­laes­sa
  • masen­tu­nut mie­lia­la
  • lisään­ty­vä eris­täy­ty­mi­nen

Mis­tä saa apua?

Jos huo­li syö­mi­sen häi­riin­ty­mi­ses­tä herää joko omal­la koh­dal­la, tai esi­mer­kik­si jouk­kue­ka­ve­rin osal­ta, kan­nat­taa sii­tä ker­toa mah­dol­li­sim­man pian jol­le­kin, esi­mer­kik­si van­hem­mil­le, val­men­ta­jal­le tai kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­jal­le. Uskal­la pyy­tää ajois­sa apua myös sil­loin, jos koet, että joku muu asia kuor­mit­taa tai vai­vaa sinua. Esi­mer­kik­si kiusaa­mi­nen ja eri­lai­nen häi­rin­tä, suo­riu­tu­mis­pai­neet tai trau­mo­jen aiheut­ta­ma stres­si voi­vat joh­taa syö­mi­sen häi­riin­ty­mi­seen, jos asioi­ta ei muul­la tavoin saa­da käsi­tel­tyä.

Urhei­li­jan iäs­tä riip­puen ensim­mäi­nen hoi­ta­va taho on kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja tai ‑lää­kä­ri, opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­to, työ­ter­veys- tai ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri. Lie­vä ja kes­ki­vai­kea oirei­lu voi­daan hoi­taa perus­ter­vey­den­huol­los­sa, mut­ta jos oireet eivät ala vähen­tyä 2–3 kuu­kau­den sisäl­lä, hoi­ta­va lää­kä­ri arvioi eri­kois­sai­raan­hoi­don tar­peen.

Mitä pikem­min syö­mis­häi­riö­oi­rei­luun puu­tu­taan, sitä nopeam­pi ja parem­pi on toi­pu­mi­sen­nus­te. 

Eri paik­ka­kun­nil­la on usein kes­kus­sai­raa­lan yhtey­des­sä joko syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon eri­kois­tu­nut yksik­kö tai tii­mi, jos­ta saa tie­toa otta­mal­la yhteyt­tä kysei­seen hoi­to­paik­kaan. Kysei­siin yksi­köi­hin tar­vi­taan yleen­sä lää­kä­rin lähe­te. Näis­tä poti­laat ohjau­tu­vat jat­ko­hoi­toon KELA:n kus­tan­ta­miin yksi­tyi­sen tera­peu­tin anta­miin psy­ko­te­ra­pioi­hin, psy­kiat­rian polikli­ni­koil­le tai jul­ki­sen sek­to­rin syö­mis­häi­riöyk­sik­köön, joi­ta on Suo­mes­sa muu­ta­mia. Oma­kus­tan­tei­seen tera­pi­aan voi hakeu­tua myös ilman lähe­tet­tä.

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa hoi­dam­me urhei­li­joi­ta oman hoi­to­mal­lin mukai­ses­ti, jos­sa huo­mioi­daan urhei­luun liit­ty­vät eri­tyis­te­ki­jät. Tutus­tu hoi­to­mal­liin.

Jos sinua mie­ti­tyt­tää oma tilan­tee­si tai haluat kysyä urhei­li­joi­den hoi­toon liit­ty­vis­tä pal­ve­luis­ta, soi­ta pal­ve­le­vaan puhe­li­meen +358 40 411 5481.

Syö­mis­häi­riöi­den hoi­toa, kun­tou­tus­ta ja tera­pi­aa ammat­ti­tai­dol­la ja sydä­mel­lä.


Tämän osion läh­teet:

  • Appel­qvist K, Vaa­ra J, Vasan­ka­ri T, Häk­ki­nen A, Män­ty­saa­ri M, Kyrö­läi­nen H. LAPSUUDESSAAN OHJATTUUN LIIKUNTAHARRASTUKSEEN OSALLISTUNEET VOIVAT AIKUISENA PSYYKKISESTI PAREMMIN. THL – Tut­ki­muk­ses­ta Tii­vis­te­tys­ti. 39/2017:3.
  • Tai­me­la S. Lii­kun­ta nuo­re­na hyö­dyt­tä­nee vie­lä van­ha­na. Duo­decim. https://www.duodecimlehti.fi/duo50054
  • Syö­mis­häi­riöt. Käy­pä hoi­to ‑suo­si­tus. https://www.kaypahoito.fi/hoi50101Syömishäiriöt. 
  • Mie­len­ter­vey­den kes­kus­liit­to. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/syomishairio/
  • Mies­ten syö­mis­häi­riöt ja tyy­ty­mät­tö­myys lihak­sis­toon­sa. https://www.duodecimlehti.fi/duo96584
  • Brat­land-San­da S, Sund­got-Bor­gen J. Eating disor­ders in ath­le­tes: Over­view of pre­va­lence, risk fac­tors and recom­men­da­tions for pre­ven­tion and treat­ment. Eur J Sport Sci. 2013;13(5):499–508.
  • Poik­ki­mä­ki T, Ran­ta­la E, Nurk­ka­la M, Kei­sa­la J, Kor­pe­lai­nen R, Van­ha­la M. ERI-IKÄISTEN URHEILIJOIDEN SYÖMISHÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN LAJITYYPEITTÄIN. KIRJALLISUUSKATSAUS. Liik Tie­de. 2017;54(2–3):113–120.
  • Mount­joy M, Sund­got-Bor­gen J, Bur­ke L, et al. The IOC con­sen­sus sta­te­ment: bey­ond the Fema­le Ath­le­te Triad–Relative Ener­gy Deficiency in Sport (RED‑S). Br J Sports Med. 2014;48(7):491–497.

Autamme alkuun

Palveleva puhelin auttaa, kun tarvitset neuvoja syömishäiriöihin liittyen.