Urhei­li­jan hoi­to­mal­li

Syömishäiriökeskuksen urheilijoiden hoitomallissa huomioidaan urheilijan yksilölliset tarpeet ja rakennetaan moniammatillinen hoitotiimi tukemaan urheilijaa.

Urhei­li­jan syö­mis­häi­riö­hoi­to ero­aa jon­kin ver­ran taval­li­ses­ta hoi­dos­ta, jon­ka vuok­si olem­me raken­ta­neet Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sel­le yhdes­sä laa­jan asian­tun­ti­ja­ver­kos­ton sekä Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen tera­piayk­si­kön hen­ki­lö­kun­nan kans­sa Urhei­li­jan hoi­to­mal­lin, joka huo­mioi hoi­dos­sa urhei­li­joi­den eri­tyis­tar­peet.

Urhei­li­jan hoi­don tavoit­tee­na on urhei­lun jat­ka­mi­sen tuke­mi­nen – kui­ten­kin niin, ettei syö­mis­häi­riös­tä para­ne­mi­nen vaa­ran­nu.

Urhei­li­joi­den syö­mi­son­gel­mat ja ‑häi­riöt eroa­vat usein mui­den sai­ras­ta­vien tilan­tees­ta sii­nä, että oirei­den alka­mi­nen on mones­ti sidok­sis­sa hei­dän pyr­ki­myk­seen­sä olla hyviä urhei­li­joi­ta tai sii­hen, että he jää­vät täy­sin ilman tukea uran loput­tua. Sai­ras­tu­mi­sen tilan­ne- ja olo­suh­de­si­don­nai­suus aiheut­taa sen, että sai­raus on usein luon­teel­taan muu­ten hyvin toi­mi­van psyy­ken ikään kuin har­ha-askel han­ka­las­sa tilan­tees­sa. Täs­tä joh­tuen hoi­dos­sa voi­daan raken­taa para­ne­mi­nen pit­käl­ti urhei­li­jal­la jo ole­mas­sa ole­vien vah­vuuk­sien varaan. Moti­vaa­tio pala­ta takai­sin urhei­lun pariin para­ne­mi­sen jäl­keen sekä halu saa­da arki jär­jes­tyk­seen uran loput­tua ovat tär­kei­tä kul­ma­ki­viä hoi­dos­sa. Näi­den avul­la raken­ne­taan roh­keut­ta ja moti­vaa­tio­ta ottaa para­ne­mi­sen edel­lyt­tä­mät vaa­ti­vat aske­leet.

Urhei­li­jan para­ne­mi­sen kan­nal­ta on kes­keis­tä, että hänen ympä­ril­lään ole­vat aikui­set tuke­vat hoi­toa. Hoi­toon pyri­tään otta­maan mukaan val­men­ta­ja ja van­hem­mat, sil­lä hei­dän panok­sen­sa urhei­li­jan para­ne­mi­ses­sa on erit­täin kes­kei­nen. Ilman tukea jää­vän urhei­li­jan hoi­to saat­taa jopa sabo­toi­tua, jos ympä­ris­tö vähät­te­lee hoi­don mer­ki­tys­tä tai ei tue urhei­li­jaa teke­mään muu­tok­sia, joi­ta para­ne­mi­nen edel­lyt­tää. Par­haim­mil­laan lähel­lä ole­vien tuki aut­taa urhei­li­jaa selät­tä­mään sai­rau­den nopeas­ti­kin.

Hyvän hoi­to­suh­teen luo­mi­nen perus­tuu hoi­ta­jan ja hoi­det­ta­van tahon väli­seen arvos­ta­mi­seen ja kun­nioit­ta­mi­seen. Urhei­li­jan tavoit­tei­ta ja hänen urhei­li­juut­taan ei mitä­töi­dä vaan ne pyri­tään otta­maan huo­mioon mah­dol­li­sim­man hyvin. Hoi­to­suun­ni­tel­ma teh­dään yhdes­sä urhei­li­jan ja hoi­to­tii­min kans­sa, tavoit­tee­na urhei­li­jan tur­val­li­nen paluu kil­pa­ken­til­le entis­tä vah­vem­pa­na.

Hoi­to­mal­li jäsen­tää urhei­li­jal­le annet­ta­vaa tie­toa häi­riin­ty­neen syö­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta hänen suo­ri­tuk­seen­sa ja aut­taa urhei­li­jaa oival­ta­maan käyt­täy­ty­mi­sen­sä vai­ku­tuk­sen tilan­tee­seen­sa. Hoi­to­mal­lis­sa käy­dään läpi sar­ja kysy­myk­siä, joi­den avul­la urhei­li­jaa tue­taan poh­ti­maan tilan­net­taan ja tule­maan tie­toi­sem­mak­si sai­rau­des­taan. Hoi­dos­sa hyö­dyn­ne­tään myös SEES-tau­lu­koi­ta (safe exerci­se at eve­ry sta­ge) hel­pot­ta­maan sopi­van lii­kun­ta­mää­rän arvioin­tia huo­mioi­den urhei­li­jan kehon, ravit­se­mus­ti­lan ja psyyk­ki­sen voin­nin tilan­ne.

Hoi­to lope­te­taan sii­nä vai­hees­sa, kun syö­mi­nen on nor­ma­li­soi­tu­nut siten, että urhei­li­ja syö liik­ku­mi­seen­sa näh­den riit­tä­väs­ti ja ener­gia riit­tää kaik­keen, mitä urhei­li­ja halu­aa päi­väs­sään teh­dä opis­ke­lut mukaan lukien. Hoi­don lop­pues­sa on suo­ta­vaa, että urhei­li­ja on kas­va­nut tilan­tee­seen, jos­sa hän sel­vi­ää arken­sa haas­teis­ta jou­tu­mat­ta enää tur­vau­tu­maan syö­mis­häi­riö­oi­rei­siin. Täs­sä vai­hees­sa on tavoit­tee­na, että hän on oppi­nut syö­mi­soi­rei­ta tehok­kaam­pia ja ter­veel­li­sem­piä kei­no­ja olon­sa sää­te­lyyn. On myös toi­vot­ta­vaa, että hoi­don olles­sa lop­pu­mas­sa lii­kun­nan teke­mi­seen on palan­nut ilo.

Hoi­don lopet­ta­mi­ses­ta sovi­taan aina yhdes­sä koko hoi­to­tii­min kes­ken. Samal­la var­mis­te­taan, että urhei­li­jal­la on riit­tä­väs­ti tukea ympä­ris­tös­sään, jot­ta para­ne­mis­tu­lok­set pysy­vät ja jot­ta hän sel­vi­ää haas­teis­taan.

Syö­mis­häi­riön hoi­dos­sa kes­tää yleen­sä kuu­kausia. Tulok­sia ei kan­na­ta siis odot­taa parin vii­kon jäl­keen, vaan ennem­min­kin puo­len vuo­den jäl­keen. Mitä nopeam­min ongel­miin puu­tu­taan ja urhei­li­ja pää­see hoi­toon, sitä lyhyem­män aikaa hoi­to yleen­sä kes­tää.

Hoi­toa saa soit­ta­mal­la Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen pal­ve­le­vaan puhe­li­meen: +358404115481

Elä­män näl­kään ‑podcas­tis­sa kes­kus­tel­laan urhei­li­joi­den hoi­ta­mi­ses­ta ja Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen hoi­to­mal­lis­ta.

Autamme alkuun

Palveleva puhelin auttaa, kun tarvitset neuvoja syömishäiriöihin liittyen.