Ahmi­mis­häi­riö eli buli­mia ner­vo­sa

Buli­mias­sa eli ahmi­mis­häi­riös­sä laih­dut­ta­mi­nen ja ahmin­ta­koh­tauk­set vuo­rot­te­le­vat kes­ke­nään muo­dos­taen noi­dan­ke­hän. Laih­dut­taes­sa ker­tyy näl­kä­vel­kaa, jol­loin on aivan luon­nol­lis­ta, että keho ja mie­li saa­vat ihmi­sen ennem­min tai myö­hem­min tank­kaa­maan ravin­toa. Ahmin­to­ja seu­raa liho­mi­sen pel­ko ja pyr­ki­mys kor­ja­ta tilan­ne ja hel­pot­taa oloa yrit­tä­mäl­lä pääs­tä eroon tai kulut­taa syö­dyt ruo­at ja kalo­rit. Näi­tä kom­pen­saa­tio­kei­no­ja voi­vat olla esi­mer­kik­si ylen­palt­ti­nen lii­kun­ta, itse­ai­heu­tet­tu oksen­ta­mi­nen, suo­len tyh­jen­tä­mi­nen lääk­kein, paas­to tai uusi laih­du­tus­kuu­ri tai näi­den yhdis­tel­mä. 

Buli­mi­aan liit­ty­väs­sä ahmin­nas­sa on oleel­lis­ta sekä tun­ne syö­mi­sen hal­lin­nan menet­tä­mi­ses­tä että syö­ty ruo­ka­mää­rä, joka on yleen­sä tavan­omais­ta suu­rem­pi. Ahmit­tu ruo­ka on usein sel­lais­ta, min­kä sai­ras­tu­nut muu­ten kiel­tää itsel­tään ja pitää lihot­ta­va­na. Ahmin­taa ei usein pys­ty lopet­ta­maan ennen kuin olo on tus­kal­li­sen täy­si tai ruo­ka lop­puu. Joil­le­kin syö­mi­nen voi tun­tua ahmin­nal­ta, vaik­ka annos ulko­puo­li­sen sil­mis­sä näyt­täi­si tavan­omai­sel­ta tai jopa pie­nel­tä ruo­ka-annok­sel­ta. Syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­va voi tul­ki­ta ahmin­nak­si sen, että hän syö palan lei­pää enem­män kuin oli aiko­nut. Oli ahmin­ta suur­ta tai pien­tä, sii­hen liit­tyy syyl­li­syy­den, epä­on­nis­tu­mi­sen ja häpeän tun­tei­ta sekä pel­ko pai­non nousus­ta.

Min­kä­lai­sia ovat buli­mian oireet?

Autamme alkuun

Palveleva puhelin auttaa, kun tarvitset neuvoja syömishäiriöihin liittyen.